Kunkin ihmisen luonne, sikäli kuin se voi vaikuttaa toisten ihmisten onneen ja menestykseen, tekee sen niillä ominaisuuksilla, jotka vahingoittavat tai hyödyttävät muita.
Kansantaloustieteen perustaja Adam Smith (1723-1790)(1)
Niihin kirjoihin, jotka muuttivat maailmaa, luetaan Adam Smithin vuonna 1776 julkaisema teosjärkäle Kansojen varallisuus. Tutkimus sen olemuksesta ja tekijöistä. Teosta on pidetty yhtä vaikuttavana taloustieteeseen kuin Newtonin Principian vaikutusta fysiikkaan.(2) Taloudellinen kehitys nojaa teoksen mukaan kolmen tekijän yhteisvaikutukseen: oman edun tavoitteluun, työnjakoon ja kaupan vapauteen. Usko niihin on myös meidän talouselämämme perusta.
Adam Smithin kirja on hyökkäys silloista merkantilistista talousjärjestelmää vastaan, jossa lait ja tullit kasasivat varallisuutta suurkauppiaille ja suuryrittäjillä.
Adam Smith oli maailmanparantaja, joka halusi vääräksi kokemansa järjestelmän tilalle luonnollisen vapauden järjestelmän, jossa kaikilla tuli olla mahdollisuus yrittää ja hankkia mahdollisimman suuri varallisuus itselleen.
Smith uskoi, että ns. näkymätön käsi ohjaisi itsekkäitä pyrkimyksiä niin että lopputuloksena olisi vaurauden yleinen kasvu ja kaikkien yhteinen hyvä. Hänen ajatteli ihmiskunnan historiallista kehitysprosessia eli edusti sellaista ajattelun syvällisyyttä, jota nykyajan matemaattisia malleja pyörittävät näennäisen arvoneutraalit taloustieteilijät eivät tavoita. Smithin ihanteena oli perheviljelijöiden, pienyrittäjien ja kohtuullista palkkaa nauttivien työläisten yhteiskunta, jossa valtiovallan tehtäviin kuului huolehtia, ettei suuria, itselleen etuoikeuksia kahmivia taloudellisia keskittymiä synny.(3)
Adam Smith itse piti pääteoksenaan vuonna 1759 ilmestynyttä Moraalituntojen teoriaa, joka havainnoi ihmisluontoa ja esittää sympatia-käsitteen moraalin pohjaksi. Smith oli ennen kaikkea moraalifilosofi. On irvokasta, miten nykyajan uusliberalistiset taloustieteilijät (esim. Nobel-palkittu Milton Friedman) ja poliitikot (esim. Ronald Reagan ja Margaret Thatcher) käyttivät Adam Smithin nimeä edistäessään suuryritysten voitontavoittelua maailmanlaajuisilla osake- ja rahamarkkinoilla. Ronald Reaganin avustajien kerrotaan kunnioittaneen Adam Smithiä sonnustautumalla tämän siluetilla varustettuihin solmioihin.(4)
Ennen Smithiä varallisuuden kasvattaminen itsekkäästi oli filosofien ja uskontojen tuomitsema pahe, mutta Smithin jälkeen se oli hyve. Näin voitaneen sanoa, vaikka Smith ei ollut ensimmäinen ajattelija, joka julisti itsekkyyden hyveeksi.
Smithiä aiemmin Benjamin Franklin ( 1706-1790) Amerikassa korosti ohjeissaan nuorille liikemiehille, että aika on rahaa ja että lujasti työtä tekevä, omantunnontarkka ja luotettava mies menestyy rahan ansaitsemisessa. Myöhemmin tätä talouseetosta saksalainen sosiologi Max Weber( 1864-1920) kutsui kapitalismin hengeksi, jossa rahan ansaitseminen nähtiin itsetarkoitukseksi, kutsumukseksi. (5)
Ennen Smithiä ja Franklinia rahanhimo ja itsekkyys olivat filosofien ja uskontojen halveksimia luonteenpiirteitä. Esimerkiksi Platonin Valtio-utopian tavoitteena oli kitkeä ihmisestä pois itsekkyys. Poiketen aikaisemmasta traditiosta Adam Smith kuitenkin hyväksyi itsekkyyden hyveeksi ihmisluonnon tarkkailunsa perusteella. Mutta hän tarkoitti itsekkyydellä vain omista asioista huolehtimista – ei etujen saalistamista toisten kustannuksella. Smith kirjoitti: ”täydellisen ihmisluonteen muodostaa se, että välittää paljon muista ja vähän itsestään, että on pidättyväinen itsekkäissä tunteissaan ja runsas hyvänsuovissa, mikä ainoastaan voi ihmiskunnan keskuudessa luoda sen tunteitten ja tuntemusten sopusoinnun, jossa niiden koko viehätys ja soveliaisuus on” (6).
Smithin aikana ei vielä ollut moderneja osakeyhtiötä, jossa raha on irtautunut omaksi maailmakseen ja jossa rahalla on tarkoitus tehdä vain lisää rahaa. Modernissa osakeyhtiössä ei ole kyseessä enää omien asioiden hoitamisesta, vaan rahakoneesta, jonka tarkoituksena on tuottaa lisää rahaa varsinaisesta toiminnasta mitään tietämättömille sijoittajille. Organisaatio lietsoo itsekkyyttä eikä edistä pidättyvyyttä itsekkäissä tunteissa, jota Adam Smith peräänkuulutti. Saalistavan taloudellisen itsekkyyden mekanismi syntyi Napoleonin Ranskassa 1800-luvun alussa säädettäessä osakeyhtiölaki. Mekanismi levisi Ruotsiin 1848 ja Suomeen 1864. Smithin hyveellinen itsekkyys oli muuttunut saalistavaksi itsekkyydeksi, paheeksi. Talouselämän rautaiset lait, joita nykyajan taloustiede tutkii, ovat historiallisesti synnytettyjä Adam Smithin jälkeen.
Rahanhimo ja saalistava itsekkyys ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskunta. Osakeyhtiömuoto antoi saalistavalle itsekkyydelle hyväksyttävän juridisen muodon. Siitä tuli yhteiskuntarakenteemme hyväksytty perusvoima, jolle elämänmuotomme perustuu.
Moraalifilosofi Adam Smith olisi kauhuissaan, jos tietäisi millaisen tieteen perustana hänen kirjoituksiaan käytetään ja millaiseen maailmaan ne ovat johtaneet.
___________
1.Adam Smith Moraalituntojen teoria , Kautelaari 2005 s. 216
2.Andrew Taylor. Kirjat, jotka muuttivat maailmaa. Ajatus kirjat 2010 s.150
3.Kari Saastamoinen. Eurooppalainen liberalismi, Atena 1998 s.47
4.Kari Saastamoinen, Eurooppalainen liberalismi Atena 1998 s.34
5. Timo Kyntäjä, kirjassa Max Weber,Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. WSOY 1990 s.7
6. Adam Smith, Moraalituntojen teoria, Kautelaari 2005 s.44
